Epilepsiakohtauksien ensiapu
Epilepsiakohtaus on ohimenevä häiriö aivojen sähköisessä toiminnassa. Kohtauksen aikaiset oireet riippuvat siitä, missä sähköpurkaus sijaitsee ja kuinka laajalle alueelle se leviää. Yleisimpiä epileptisiä kohtauksia ovat tajuttomuus-kouristuskohtaus ja tajunnanhämärtymiskohtaus. Muita kohtauksia ovat ns. absence-kohtaukset, eli poissaolokohtaukset, ja myokloniset kohtaukset. Kohtaus on usein kestoltaan vain muutamia minuutteja ja menee ohi itsestään. Ensiavun antaminen ei vaadi erityisiä taitoja, tärkeintä on pysyä itse rauhallisena ja huolehtia siitä, ettei kohtauksen saanut henkilö pääse vahingoittamaan itseään.
Tajuttomuus-kouristuskohtauksen ensiapu
Tajuttomuus-kouristuskohtauksessa henkilö menettää tajuntansa, jäykistyy ja kaatuu tämän seurauksena. Raajat voivat nykiä ja hengitys salpautua, jolloin myös suusta voi toisinaan tulla vaahtoa. Ensiavussa tärkeintä on varmistaa, ettei henkilö loukkaa itseään. Kouristuksia ei saa estää väkisin, mutta loukkaantumisriskiä voi vähentää esimerkiksi suojaamalla pään alueen asettamalla pehmusteen pään alle. Toisinaan henkilön suusta voi valua verta, mikä johtuu siitä että kieli tai poski jää hampaiden väliin – tätä ei kannata säikähtää.
Joillekin epilepsiaa sairastaville on määrätty ensiapulääke, jos henkilöllä on taipumusta saada pitkittyneitä kohtauksia säännöllisestä lääkityksestä huolimatta. Ensiaputilanteessa on tärkeää muistaa, että henkilön suuhun ei saa laittaa mitään kohtauksen aikana – ei edes ensiapulääkettä tabletteina – sillä näistä aiheutuu tukehtumisriski.
Pitääksesi hengitystiet avoimina käännä kohtauksen saanut kylkiasentoon kouristuksien vähennyttyä. Samalla myös mahdolliset eritteet pääsevät valumaan ulos suusta.
Mikäli kohtaus pitkittyy, eli kestää yli 5 minuuttia, tai kohtaus uusiutuu ennen kuin kohtauksen saanut on ehtinyt toipumaan edellisestä kohtauksesta, soita hätänumeroon.
Tajunnanhämärtymiskohtauksen ensiapuohjeet
Kohtauksen aikana henkilö vaikuttaa sekavalta eikä ole tietoinen ympäristöstään. Tajunnan hämärtyminen näkyy siten, ettei henkilö ymmärrä mitä tapahtuu eikä vastaa kysymyksiin johdonmukaisesti. Joskus henkilö voi myös toistaa jotain tiettyä liikettä, esim. maiskutella suutaan, hieroa käsiään tai kävellä ympäriinsä päämäärättömästi.
Kohtaus kestää yleensä vain muutaman minuutin ja sen annetaan mennä ohi itsestään. Tärkeää on pysytellä kohtauksen saaneen henkilön lähellä ja varmistaa, ettei hän pääse vahingoittamaan itseään. Liikkumista ei tule estää, sillä todennäköisesti henkilö vastustaa tätä, mutta voit pyrkiä ohjaamaan henkilöä siten, ettei hän pääse loukkaantumaan. Jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia tai henkilö loukkaantuu kohtauksen aikana, tulee soittaa hätänumeroon.