Epileptinen kohtaus ei tarkoita samaa asiaa kuin varsinainen epilepsia. Kuka tahansa voi saada epileptisen kohtauksen, joka on ohimenevä, hermosolujen poikkeavasta sähköpurkauksesta aiheutuva häiriö aivojen toiminnassa. Epilepsiasta puhutaan kun viitataan sairauteen, jossa henkilöllä on pitkäaikainen taipumus saada kohtauksia.
Käytännössä epileptinen kohtaus voi olla mikä tahansa hetkellinen aivotoiminnan häiriö. Yleisimpiä kohtauksen oireita ovat kuitenkin tajunnan eriasteinen hämärtyminen, tahdosta riippumattomat liikeoireet, aisti- ja käyttäytymishäiriöt sekä kouristukset. Oireet riippuvat siitä, missä osassa aivoja sähköpurkaus sijaitsee ja kuinka laajalle alueelle se leviää. Epilepsiakohtaukset voidaan jaotella oireiden perusteella kahteen pääkohtaustyyppiin: paikallisalkuisiin ja yleistyneisiin,
Paikallisalkuiset kohtaukset
Kun kohtauksen aiheuttava sähköinen purkaus lähtee liikkeelle aivojen yhdestä osasta, eli kyseessä on ns. paikallinen häiriö, puhutaan paikallisalkuisista kohtauksista. Häiriön levitessä laajemmalle alueelle paikallisalkuiset kohtaukset voivat kuitenkin yleistyä tajuttomuuskouristuskohtaukseksi.
Paikallisalkuiset kohtaukset voidaan jakaa edelleen kohtauksen alkuoireisiin, joissa tajunta ei hämärry sekä tajunnanhämärtymiskohtauksiin. Kohtauksen alkuoireet, eli aurat, voivat olla motorisia oireita, aistioireita, autonomisen hermoston oireita tai psyykkisiä oireita. Motorisia oireita ovat raajojen kouristelu, pään tai vartalon asentoon liittyvä oire tai puheen pysähtyminen. Aistioireet ovat nimensä mukaisesti erilaisia tuntemuksia ja aistimuksia, jotka voivat liittyä kaikkiin eri aisteihin. Autonomisen, eli tahdosta riippumattoman hermoston oireita ovat mm. sydämentykytys, vatsaoireet, hikoilu, ihon värimuutokset ja syljen lisääntynyt eritys. Psyykkisiä oireita voivat olla esimerkiksi häiriöt puheen tuottamisessa, muistihäiriöt, pelko ja erilaiset harhat.
Yleistyneet kohtaukset
Aivosähkötoiminnan häiriintyessä äkillisesti molemmissa aivopuoliskoissa puhutaan yleistyneistä kohtauksista. Yleensä tämän tyyppiset kohtaukset alkavat ilman ennakko-oireita ja tajunta häiriintyy välittömästi. Molempien aivopuoliskojen toiminnan häiriintymisen vaikutuksesta myös yleistyneiden kohtauksien aikana esiintyvät motoriset oireet ovat luonteeltaan symmetrisiä, eli ne esiintyvät kehon molemmilla puolilla.
Yleisimpiä yleistyneitä kohtaustyyppejä ovat poissaolokohtaukset, eli absence-kohtaukset, myoklooniset kohtaukset ja tajuttomuuskouristuskohtaukset. Muita kohtaustyyppejä ovat klooniset ja tooniset kohtaukset: klooniset kohtaukset aiheuttavat raajojen ja kasvojen rytmisiä kouristuksia, tooniset puolestaan aiheuttavat pitkittyvää lihasjäntevyyden lisääntymistä ja lihasten jäykistymistä.
Poissaolokohtaukset aiheuttavat tajunnan lyhytaikaista hämärtymistä, joka on kestoltaan vain muutamia sekunteja. Myoklooniset kohtausten aikana tajunta pysyy normaalina, ja oireet ovat lyhyitä nykäyksiä raajoissa, kasvoissa tai vartalon lihaksissa.
Kenties tunnetuin kohtaustyyppi on tajuttomuuskouristuskohtaus, jolloin henkilö menettää äkillisesti tajuntansa ja kaatuu. Tätä seuraavat vartalon jäykistyminen ja nykivät kouristukset, jotka kestävät tyypillisesti 1-2 minuuttia. Toisinaan suusta voi tulla myös vaahtoa. Kohtauksille ovat tyypillisiä myös jälkioireet, jolloin henkilö voi kokea olonsa sekavaksi.