Diagnoosi epilepsiasta muuttaa käytännössä aina ihmisen suunnitelmia oman elämänsä suhteen ainakin jollakin tasolla – toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Merkittävin kuormittava tekijä sairauden kannalta on usein pelko kohtauksien toistumisesta. Tämä voi osaltaan rajoittaa arjen toimintakykyä ja lisäksi muuttaa käsitystä siitä, millaisena pitää itseään. Nämä voivat näkyä esimerkiksi yli- tai alisuoriutumisena tai rajoittaa aloitekykyä osallistua erilaisiin tilaisuuksiin tai seurustella muiden ihmisten kanssa.
Yleinen toimintakyky
Epilepsian vaikutus kunkin sairastuneen elämään on hyvin yksilöllinen. Suurin osa epilepsiaa sairastavista on täysin tai lähes täysin kohtauksettomia asianmukaisen hoidon ansiosta. Nämä ihmiset kykenevät elämään täysin normaalia elämää: opiskella, käydä töissä ja harrastaa. Kuitenkin kohtauksetonkin epilepsia voi vaikuttaa toimintakykyyn. Tutkimusten mukaan epilepsiaa sairastavilla on suurempi taipumus alisuorittamiseen. Tämä voi osaltaan vaikuttaa vaikeuttaen sosiaalista toimintakykyä sekä positiivisen minä-kuvan kehittymistä.
Suomessa noin neljäsosa epilepsioista on vaikeahoitoisia, eli henkilöllä esiintyy epileptisiä kohtauksia hoidosta huolimatta. Nämä oireet hankaloittavat normaalia arjesta selviytymistä. Toimintakyky alentuu erityisesti, jos henkilön epilepsiaan liittyy kohtausten lisäksi myös muita neurologisia oireita.
Fyysinen toimintakyky
Erityisesti epilepsiakohtaukset ja niihin liittyvät tekijät vaikuttavat fyysiseen toimintakykyyn. Kohtaukset lisäävät tapaturmariskiä, aiheuttavat tajunnan häiriöitä ja kohtausten jälkioireina monia vaivaa pitkään väsymyksen ja sekavuuden tunteet. Vaikeaa epilepsiaa sairastavat saavat usein myös vammoja kohtausten aikana. Fyysiseen toimintakykyyn voivat vaikuttaa myös lääkityksen sivuoireet, kuten väsymys. Muita yleisiä haittavaikutuksia ovat päänsärky, vatsavaivat, painonnousu ja masennus.
Psyykkinen toimintakyky
Epilepsia voi myös vaikuttaa alentaen psyykkisen toimintakyvyn eri osa-alueita. Erityisesti sairauden alkuvaiheessa pelko kohtauksista ja epävarmuus oireiden arvaamattomasta luonteesta voivat aiheuttaa ahdistusta ja masennusta.
Epilepsia voi myös vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin aiheuttaen muistin, tarkkaavaisuuden ja havaintokyvyn häiriöitä. Muistiongelmat ovat varsin yleisiä, mutta ne eroavat kuitenkin muistisairauksista, sillä ne eivät etene. Nämä ongelmat liittyvät tavallisesti muistin tehokkuuden heikentymiseen, jolloin oppiminen ja muistaminen vaatii paljon ponnistelua.
Työkyky
Yksi hyvin yleinen harhakäsitys vielä nykypäivänäkin on, että monet ammatit olisivat poissuljettuja epilepsiaa sairastavilta. Kuitenkin suurin osa ammateista soveltuu hyvin myös epileptikoille. Toistuvista kohtauksista kärsivän on tärkeää lähinnä välttää ammatteja, joissa riskinä on vahingoittaa itseään tai muita. Myös vuorotyön soveltumista tulee arvioida yksilöllisesti. Jos henkilö kykenee palautumaan hyvin eikä vuorotyö lisää kohtausriskiä, ei epilepsiadiagnoosi ole este vuorotyön tekemiselle.
Käytännössä ainut poissuljettu ammattivaihtoehto on ammattiliikenteen kuljettaja. EU-direktiivien mukaan jo yksittäinen epileptinen kohtaus on este ammattiautoilulle.