Epilepsiasta

Epilepsian kanssa eläminen voi olla raskasta ja pelottavaakin. Samaa läpikäyvän ihmisen seura ja tuki voi olla epileptikolle hyvin tärkeää. Suomessa järjestöt kuten Epilepsialiitto ja sen alaiset yhdistykset ovat sitoutuneet tarjoamaan vertaistukea ja resursseja epilepsiaa sairastaville. Katsotaanpa tarkemmin vertaistuen etuja sekä joitakin Suomen epilepsiayhdistysten järjestämiä toimintoja. Mitä vertaistuki on? Vertaistuki on eräänlaista ihmisten keskinäistä apua, jossa … Read more

Vaikka rahapelit ja arpajaiset ovatkin jännittäviä ja täynnä mahdollisuuksia, ne voivat olla myös vaarallista toimintaa epilepsiaa sairastaville. On tärkeää, että kaikki, joilla on tämä sairaus, ymmärtävät uhkapelaamiseen liittyvät riskit ja ryhtyvät tarvittaessa varotoimiin. Lottopelaaminen ja epilepsia Epilepsia voi johtaa kohtauksiin, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä tai hämmennystä hetkessä. Epilepsiaa sairastava henkilö voi milloin tahansa saada kohtauksen, … Read more

Epilepsia on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa toistuvia kohtauksia. Kohtaukset ovat aivotoiminnan häiriintymisen jaksoja, jotka aiheuttavat muutoksia huomiokyvyssä, käyttäytymisessä tai liikkeessä. Epilepsia voi johtua geneettisistä tekijöistä, päävammoista, aivokasvaimista tai aivohalvauksesta. Epilepsian hoidon tavoitteena on estää kohtausten esiintyminen. Epilepsian hoitoon käytetään monia erilaisia lääkkeitä ja hoitomuotoja. Oikea hoito riippuu kohtauksen tyypistä ja epilepsian syystä. Epilepsia lyhyesti Epilepsia … Read more

Epilepsiadiagnoosin saaminen edellyttää, että henkilö on saanut vähintään yhden epileptisen kohtauksen ja aivoissa todetaan jokin pitkäaikainen altistava tekijä. Tämä voi olla joko poikkeava muutos aivosähkötoiminnassa tai vaurio aivojen rakenteessa. Nämä muutokset voivat vaikuttaa osaltaan toimintakykyyn myös kohtausten välillä. Sairauden hoidon kannalta on tärkeää pyrkiä selvittämään kohtausten syy, sillä tiettyjen epilepsioiden hoitoa voi tehostaa hoitamalla taustalla … Read more

Pitkäaikaissairaus voi tulla monelle järkytyksenä, mutta samalla voi olla helpottavaa saada selitys pitkään jatkuneille oireille. Epilepsiasta huolimatta on tärkeää pitää kiinni arjen rutiineista omien voimavarojen ja kykyjen sisällä. Tähän voi pyrkiä aktiivisella omahoidolla, jolla tarkoitetaan kaikkia asioita, joita epilepsiaa sairastava voi lääkehoidon lisäksi tehdä omassa elämässään voidakseen paremmin. Sairauteen sopeutuminen On hyvin tavallista, että sairastunut … Read more

Diagnoosi epilepsiasta muuttaa käytännössä aina ihmisen suunnitelmia oman elämänsä suhteen ainakin jollakin tasolla – toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Merkittävin kuormittava tekijä sairauden kannalta on usein pelko kohtauksien toistumisesta. Tämä voi osaltaan rajoittaa arjen toimintakykyä ja lisäksi muuttaa käsitystä siitä, millaisena pitää itseään. Nämä voivat näkyä esimerkiksi yli- tai alisuoriutumisena tai rajoittaa aloitekykyä osallistua erilaisiin tilaisuuksiin … Read more

Epilepsiaoireyhtymä on kohtaustyypin, kohtausten alkamisiän sekä tutkimuslöydösten muodostama kokonaisuus, joka on samanlainen jokaisella samaa oireyhtymää sairastavalla. Tavallisesti epilepsiaoireyhtymät ilmaantuvat alle 20 vuoden iässä ja suuri osa näistä puhkeaa lapsuudessa. Ohessa on esitelty muutamia tunnettuja epilepsiaoireyhtymiä. Infantiilispasmioireyhtymä Infantiilispasmioireyhtymä on imeväisten epilepsia, joka puhkeaa 2-12 kuukauden iässä. Kohtaukset ovat luonteeltaan toistuvien nykäys ten tai lyhyiden jäykistymisten sarjoja, … Read more

Epilepsiakohtaus on ohimenevä häiriö aivojen sähköisessä toiminnassa. Kohtauksen aikaiset oireet riippuvat siitä, missä sähköpurkaus sijaitsee ja kuinka laajalle alueelle se leviää. Yleisimpiä epileptisiä kohtauksia ovat tajuttomuus-kouristuskohtaus ja tajunnanhämärtymiskohtaus. Muita kohtauksia ovat ns. absence-kohtaukset, eli poissaolokohtaukset, ja myokloniset kohtaukset. Kohtaus on usein kestoltaan vain muutamia minuutteja ja menee ohi itsestään. Ensiavun antaminen ei vaadi erityisiä taitoja, … Read more